Äänestys ratkesi puoluekurin vastaisesti
Kokous venyi maanantai-iltana lähes viiden tunnin mittaiseksi, kun kaupunginhallitus käsitteli ensi vuoden talousarvioesitystä ja kiista kiteytyi sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahoihin, joista hallitus päätti vähentää 4,2 miljoonaa euroa. Kolme keskustan valtuutettua äänesti oman ryhmänsä kantaa vastaan, mikä ratkaisi niukan enemmistön. Leikkaus kohdistuu pääosin avosairaanhoidon ostopalveluihin sekä suun terveydenhuollon henkilöstökuluihin, ja kaupunginjohtaja Matti Pennanen esitti kokouksessa kompromissia, jossa leikkaus olisi jaettu kahdelle vuodelle, mutta hänen ehdotuksensa hävisi äänestyksessä yhdellä äänellä.
Yksi leikkausta vastustaneista oli terveyslautakunnan puheenjohtaja Sari Virkkunen, joka jätti kokouksessa eriävän mielipiteen ja sanoi, ettei päätöstä voi perustella pelkästään taloudellisilla luvuilla, koska Kaukovainion terveysasemalla käy viikoittain noin 1 400 potilasta ja ruuhkautuminen näkyy jo nyt päivystyksessä. Päätös ei ole lopullinen. Valtuusto käsittelee talousarvioesitystä marraskuun kokouksessaan, ja sinne on luvassa uusi käsittely, jossa ainakin kuusi valtuutettua on ilmoittanut jättävänsä asiasta muutosehdotuksen. Se merkitsee, että kiista jatkuu vielä viikkoja. Kaupunginhallituksen on annettava marraskuuhun mennessä tarkempi selvitys siitä, miten leikkaus toteutetaan ja mitkä terveysasemat ovat mahdollisten supistusten piirissä, ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Niskasen mukaan käsittely tulee olemaan vaikea, vaikka hän ei usko koko talousarvion kaatuvan.
Leikkaus osuu Tuiran aseman arkeen
Tuiran terveysasemalla muutos näkyy konkreettisimmin syyskuun alusta alkaen, kun aseman ajanvarausvastaanotosta suljetaan yksi kuudesta vastaanottolinjasta ja takaisinsoittojärjestelmän käyttöönottoa siirretään eteenpäin. Aseman ylilääkäri Jukka Rautio arvioi, että kiireettömän hoidon jonot voivat pidentyä 4–6 viikkoa nykyisestä, ja hän kertoo, että henkilöstö on jo nyt kuormittunut, sillä viime vuonna asemalla oli 38 työntekijää ja tänä vuonna 34, kun kahden sairaanhoitajan virka jätettiin täyttämättä elokuussa ja nyt leikkaus koskee myös heidän seuraajiaan.
Kaupungin talousjohtaja Leena Halme puolustaa ratkaisua. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat viime vuonna 6,1 prosenttia, mikä on enemmän kuin verotulot. "Meidän on pakko tasapainottaa menoja, muuten velkaantuminen kiihtyy entisestään", Halme sanoi kokouksen jälkeen.
Kaupunginhallituksen enemmistö perustelee velalla
Oulun velkakirja on kasvanut nopeasti, sillä kaupungin lainakanta oli elokuun lopussa 1,02 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli 947 miljoonaa, ja pelkästään korkokulut ovat tänä vuonna 21 miljoonaa euroa, mikä vastaa suurin piirtein koko kulttuuripalveluiden budjettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Lehto (kok.) sanoo, että leikkaukset ovat välttämättömiä, jotta luottoluokitus ei laske, ja hän huomauttaa, että Oulu on jo nyt yksi Suomen velkaisimmista kaupungeista asukasta kohden, mutta hänen mukaansa terveyspalveluiden tehostaminen on mahdollista ilman, että palveluverkkoa supistetaan.
Lehto viittaa Oulun digitaaliseen asiointialustaan. Sen käyttöönotto on ollut hänen mukaansa hidasta. Alusta otettiin käyttöön vuonna 2023, mutta vain 28 prosenttia potilaista on käyttänyt sitä, ja Lehto uskoo, että käyttöasteen nostaminen voisi vähentää puhelinpalvelun tarvetta ja tuoda jopa 1,5 miljoonan euron säästöt.
Henkilöstö varoittaa hoidon viivästymisestä
Ammattijärjestö Tehy ja JHL ovat jättäneet kaupunginhallitukselle yhteisen kannanoton, jossa varoitetaan leikkauksen vaikutuksista ja todetaan, että henkilöstön väheneminen johtaa helposti siihen, että kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hakeutuvat päivystykseen, mikä puolestaan lisää kustannuksia. Tehyn Oulun aluevaltuutettu Anne Korhonen sanoo, että terveysasemien ruuhkautuminen on jo arkea, ja hänen mukaansa esimerkiksi Tuiran asemalla puhelinpalveluun jonottaa aamuisin yli 200 soittajaa, eikä kaikkia ehditä hoitaa saman päivän aikana, ja hän huomauttaa, että leikkaus kohdistuu samaan aikaan, kun väestö ikääntyy, sillä Oulussa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kuluvan vuosikymmenen aikana noin 8 000 henkilöllä, mikä tarkoittaa, että palveluntarve kasvaa, vaikka rahoitus vähenee.
Seuraava vaihe on valtuuston kokous 17. marraskuuta.
Valtuusto käsittelee asiaa marraskuussa
Oulun kaupungin talousarvio on ensi vuonna 1,9 miljardia euroa, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus siitä on 842 miljoonaa euroa, joten leikattava 4,2 miljoonaa on alle prosentti palveluiden budjetista, mikä ei lohduta Tuiran aseman asiakkaita, joiden jonot venyvät, eikä myöskään Kaukovainion potilaita, jotka ovat jo tottuneet pitkiin odotusaikoihin ja siihen, että kiireettömän hoidon aikoja on vaikea saada.