Mittaus: 14 kuukautta, 4 200 osallistujaa
Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yhteinen Työpolku 2026 -hanke päättyi 31. tammikuuta, ja sen aikana palveluun kirjattiin 4 218 työtöntä, joista 1 047 siirtyi palkkatyöhön. Kokonaiskustannus oli 8,7 miljoonaa euroa. EU:n sosiaalirahasto kattoi 3,1 miljoonaa.
Keskeinen mittari oli työpaikan kesto, ja vain 312 henkilöä oli samassa työsuhteessa vielä 12 kuukautta aloittamisen jälkeen, mikä on 29,8 prosenttia kaikista työllistyneistä. Tavoite oli 45 prosenttia.
Hankkeen projektipäällikkö Mari Kivelä myöntää, ettei pysyvyys toteutunut. "Määrä saavutettiin, laatu ei. Lyhyet määräaikaisuudet söivät vaikutusta", hän sanoo.
Raksila ja Toppila vetivät, keskusta ei
Työllistyminen jakautui selvästi alueittain, ja Raksilan ja Toppilan teollisuusalueille sijoittui 44 prosenttia kaikista työsuhteista, kun taas Oulun keskustan palvelualoille päätyi vain 11 prosenttia. Linnanmaan kampusalueelle sijoittui 38 henkilöä, pääosin projektitutkija- ja assistenttitehtäviin.
Kaupungin työllisyysjohtaja Jukka Peltomaa pitää alueellista keskittymää ongelmana, koska hänen mukaansa monet osallistujat asuvat Puolivälinkankaalla ja Kaukovainiolla, joista matka Raksilaan kestää bussilla 35–50 minuuttia.
Linja 4:n vuorotiheys ruuhka-aikoina on 15 minuuttia. Se ei riitä, jos työvuoro alkaa kuudelta.
Peltomaa esittää, että seuraavassa vaiheessa työpaikkoja ohjataan nykyistä enemmän lähipalveluihin. Hän ei kuitenkaan lupaa lisärahaa.
Koulutus ei tuottanut odotettua nousua
Hankkeessa oli mukana 620 henkilöä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja heistä 118 suoritti ammatillisen osatutkinnon Oulun ammattikorkeakoulun tai OSAO:n järjestämänä. Työllistyneiden osuus tässä ryhmässä oli 22 prosenttia, kun hankkeen kokonaisosuus oli 24,8 prosenttia. Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, sanoo Oulun yliopiston työelämätutkija Anu Räsänen.
Hänen mukaansa tulokset viittaavat siihen, ettei pelkkä osaamisen lisääminen riitä, jos työnantajat eivät muuta rekrytointikäytäntöjään. Räsänen huomauttaa, että hankkeen seuranta jäi puutteelliseksi, koska työsuhteen päättymisen syytä ei kirjattu 38 prosentissa tapauksista.
Mikä ei toiminut: palkkatuki ja osa-aikaiset
Palkkatukea myönnettiin 1 460 henkilölle, ja heistä vain 19 prosenttia oli töissä vuoden kuluttua, kun ilman palkkatukea työllistyneiden vastaava osuus oli 34 prosenttia, eli tuki heikensi pysyvyyttä.
Osa-aikaisissa tehtävissä aloitti 41 prosenttia kaikista työllistyneistä. Näistä työsuhteista 62 prosenttia päättyi kuuden kuukauden sisällä. Kokoaikaisissa vastaava luku oli 27 prosenttia.
Kivelä pitää palkkatukijakson lyhyyttä keskeisenä syynä, sillä keskimääräinen tukijakso oli 4,2 kuukautta, kun se aiemmissa kokeiluissa on ollut 7–9 kuukautta.
Hänen mukaansa tukijakson lyhentäminen tehtiin valtion säästöpäätöksellä keväällä 2024, ei hankkeen omana valintana.
Seuraava vaihe: 2,4 miljoonaa ja tarkempi seuranta
Oulun kaupunginhallitus päätti 10. helmikuuta jatkohankkeesta, jonka budjetti on 2,4 miljoonaa euroa ja joka alkaa 1. toukokuuta ja kestää 18 kuukautta.
Seurantaa muutetaan niin, että jatkossa jokaisen työsuhteen päättymisen syy on kirjattava ja palkkatuki sidotaan vähintään kuuden kuukauden työsuhteeseen, minkä lisäksi tavoitteeksi asetetaan 50 prosentin pysyvyys.
Peltomaa myöntää, että tavoite on kova. "Emme tiedä, toimiiko tämä. Siksi mittaamme tarkemmin", hän sanoo.
Hankkeen ulkopuolelle jäivät ne 1 320 henkilöä, jotka keskeyttivät palvelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Heistä ei kerätty tietoja.