Rantatie sulkeutuu jälleen
Kello 6.40 keskiviikkoaamuna kaupungin kunnossapitopäällikkö Jarmo Kurikka seisoi kumisaappaissa Koskelan kohdalla ja katsoi, kuinka Oulujoen vesi valui hitaasti pyörätien puolelle samalla kun hänen puhelimensa soi neljättä kertaa saman aamun aikana ja työmaan valot heijastuivat mustasta vedenpinnasta kohti Pikisaaren siltaa.
Vesi oli noussut 34 senttiä. Kulkureitti suljettiin.
Merkittävintä tässä ei ole itse sulku, vaan sen kesto, sillä viime syksynä väylä oli kiinni yhteensä 23 päivää ja tänä vuonna Kurikka arvioi sulun kestävän 16–20 päivää, jos sateet jatkuvat entisellään, mikä tarkoittaa, että koko syyskuun ajan tuhannet ihmiset etsivät itselleen uutta reittiä kodin ja työpaikan välille. Rantatien varrella asuu noin 4 200 ihmistä. Työmatkalaiset ovat jo tottuneet tähän. Lähihoitaja Sanna Peltola kertoo, että hänen työmatkansa Koskelasta Oulun yliopistolliseen sairaalaan venyy pyörällä 12 minuutista 26 minuuttiin, ja hän on laskenut menettävänsä sulkujen takia noin 20 tuntia eli kolme työpäivää joka syksy. Kahden viikon ajan se on siedettävää. Koko syksyn se ei ole.
Kaupungin tekninen lautakunta käsitteli asiaa viimeksi 14. elokuuta ja päätti silloin, että rantatien kunnostus siirretään vuoden 2027 investointiohjelmaan. Syynä oli rahapula: kaupungin investointibudjetissa on ensi vuodelle 8,2 miljoonan euron vaje. Rantatien uudelleenlinjaus ja pengerten korotus maksaisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa.
Vesistön säännöstely ei ratkaise
Ongelma ei ole pelkästään sade, sillä Oulujoen säännöstelyä hoitava Fortum vaihtelee juoksutusmääriä voimakkaasti ja kun yläpuoliset järvet täyttyvät, vettä on pakko laskea alas, mikä nostaa joen pintaa Oulussa ja pahentaa juuri niitä tulvia, joita vastaan rantarakenteita on aikanaan suunniteltu.
Fortumin vesistöpäällikkö Mika Haapaniemi sanoo, että yhtiö noudattaa viranomaisten vahvistamia säännöstelylupia. Hänen mukaansa syyskuun juoksutus on ollut tänä vuonna 8–12 prosenttia tavanomaista suurempi.
Kaupungin ja Fortumin välillä on ollut neuvotteluja, mutta ne eivät ole tuottaneet tulosta, ja kiista koskee sitä, kuka maksaa, sillä kaupunki haluaa Fortumin osallistuvan pengerten korotukseen juoksutusten vuoksi, kun taas Fortum katsoo rantarakenteiden olevan kaupungin vastuulla. Tämä asetelma on toistunut joka syksy ainakin vuodesta 2019 lähtien.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lehtosaari (kesk.) myöntää, että asia on junnannut paikallaan. Hänen mukaansa ongelma on se, ettei kenelläkään ole kokonaisvastuuta: valtio hoitaa vesistöjen säännöstelyä, kunta hoitaa katuja ja yritys hoitaa juoksutusta, mutta kukaan ei vastaa siitä, että ihmiset pääsevät kulkemaan rannassa syyskuussa. Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi tulvariskien hallintasuunnitelma, joka koskee myös Oulujokea. Suunnitelma on ollut lausunnolla alkuvuodesta. Siinä ei kuitenkaan ole rahaa pengerten korottamiseen, vaan ainoastaan ohjeita ja suosituksia. Oulun kaupungin edustaja on jättänyt lausunnossaan toiveen, että valtio osallistuisi kustannuksiin. Vastausta ei ole vielä tullut.
Kiertotie ruuhkautuu
Kun rantatie on kiinni, pyöräilijät ja jalankulkijat ohjataan Pikisaaren kautta, mikä tarkoittaa, että noin 2 700 päivittäistä kulkijaa siirtyy kapealle reitille, jota ei ole suunniteltu sellaisille määrille, ja seurauksena on joka syksy toistuva ruuhka, jonka kaupunki tuntee entuudestaan.
Pikisaaren sillan leveys on 3,2 metriä. Se on jaettu kahtia.
Pikisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Eero Niskanen kertoo, että hänen postilaatikollaan on syksyisin tungosta, kun ihmiset pysähtyvät ihmettelemään reittiä, ja hänen mukaansa asukkaat eivät vastusta kiertotietä sinänsä mutta toivoisivat edes tilapäistä levennystä sillalle. Kaupunki on harkinnut asiaa mutta todennut, että sillan rakenteet eivät kestä levennystä ilman perusteellista remonttia. Viime syksynä kaupunki kirjasi 14 läheltä piti -tilannetta. Oulun seudun liikenne -viranomainen on laskenut, että sulkujen aikana bussilinjojen 4 ja 7 matka-ajat pitenevät 3–5 minuuttia. Se ei kuulosta paljolta, mutta se vaikuttaa aikatauluihin koko päivän ajan. Linjan 4 kuljettaja Marko Tyni sanoo, että syksyisin hän joutuu ajamaan hiljempaa Koskelan kohdalla, koska tiellä on vettä ja liikennettä on enemmän.
Raha ratkaisee aikataulun
Kaupungin investointiohjelmassa rantatien kunnostus on merkitty vuodelle 2027, mutta merkintä ei ole sitova, ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Antti Rantala (vihr.) sanoo, että jos valtio ei tule mukaan, hanke siirtyy taas vuodella eteenpäin, koska kaupungilla ei ole varaa 3,6 miljoonan euron hankkeeseen ilman ulkopuolista tukea samaan aikaan kun pitäisi korjata kouluja ja päiväkoteja.
Toinen vaihtoehto on tilapäinen ratkaisu: pengerten korotus vain Koskelan kohdalla, noin 300 metrin matkalla, mikä maksaisi arviolta 780 000 euroa ja voisi valmistua ensi kesänä, mutta sekään ei ole saanut rahoitusta. Kurikan mukaan tämä ratkaisisi pahimman ongelman mutta ei poistaisi tulvia kokonaan.
Asukkaat ovat alkaneet järjestäytyä.
Rantatien kulkijat -niminen ryhmä on kerännyt 1 340 nimeä adressiin, jossa vaaditaan väylän korottamista, ja adressi luovutettiin kaupungin kirjaamoon 2. syyskuuta, minkä jälkeen kaupunginjohtaja on luvannut vastata siihen lokakuun loppuun mennessä. Sillä välin vesi laskee ja nousee. Ensi viikolla sateet hellittävät, ja tie avataan todennäköisesti jälleen. Seuraavan kerran se suljetaan noin kolmen viikon kuluttua, kun syyskuun sateet palaavat. Tämä on ennustettavissa, mutta ei estettävissä.
Rantatien varrella asuva Peltola sanoo, ettei enää odota pysyvää ratkaisua, vaan on hankkinut sähköpyörän, jolla kiertotie taittuu nopeammin. Se on hänen henkilökohtainen ratkaisunsa. Kaupungilla ei ole ollut omaa ratkaisua kuuteen vuoteen.